Blogiteksti kirjoitettu 27.10.2014
Kun kaksikymmentä vuotta sitten aloitin golfin, lajia pidettiin eliitin etuoikeutena. Itse en kokenut niin, sillä me junnut Porin Golfkerholla oltiin ihan tavallisista perheistä, jotka vain olivat päätyneet pelaamaan golfia. Golfkenttä Porissa on helposti saavutettavissa, ihan kaupungin vieressä. Kenttä on avoin, yhdistyspohjainen kenttä, jonka toimintaa Porin Kaupunkikin taisi tukea. Peleistä ja harjoittelusta maksettiin muutama satanen vuodessa, markoissa. En itse todellakaan kokenut, että golf olisi ökylaji, mutta muistan ajatelleeni, että hieman kallis verrattuna muihin lajeihin siihen aikaan. Nykyään golf ei pääse lähellekään esimerkiksi jääkiekon tai taitoluistelun harjoitusmaksuja ja golfin on useiden tutkimusten mukaan todettu olevan keskihintainen harrastus. Golfin kalleus itsessään ei kuitenkaan ole perimmäinen syyni kirjoittaa tätä tekstiä, vaan se, mitä tälle negatiiviselle mielikuvalle voitaisiin tehdä ja miksi niin pitäisi tehdä.
Valitettavan usein golfin eliittiurheilukeskustelun varjoon jää keskustelu siitä, että todellisuudessa golf omaa suuren potentiaalin kasvaa koko kansan harrastukseksi. Golfilla on potentiaalia niin seniori-ikäisten kuin nuortenkin harrastuksena edistäen kansanterveyttä ja vähentäen syrjäytymistä. Mielestäni nämä syyt ovat riittävän vahva argumentti sille, että asenne golfia kohtaan voisi pikkuhiljaa alkaa muuttumaan. Tässä hieman perusteluja:
Nykyisin yleisessä tiedossa on, että golfia pidetään liikuntalajina ja huipulla urheilulajina. Tämä ei ollut itsestään selvyys silloin kun aloitin pelaamaan. Muistan luokkakaverini haukkuneen minulle, että golf ei ole liikuntaa. Yläasteikäisenä itseltäni puuttui argumentti ja olin hiljaa. Nykyään perusteluja ei tarvitse enää sanoa, mutta jos Kalle sattuu tätä lukemaan, niin tässä vielä lyhyt selvennys varmuuden vuoksi: Golf katsotaan liikuntalajiksi n. 10 kilometrin reippaan kävelyn ja voimaa, tasapainoa ja tarkkuutta vaativaan lyöntisuoritukseen perustuen. En yritä kuitenkaan perustella golfin asemaa sen liikunnallisiin hyötyihin vedoten. Tässä kohtaa ainoastaan totean, että golf on terveyttä edistävä liikuntalaji, kuten tietysti moni muukin laji on. Nyt päästään asian ytimeen. Siihen, mitä muuta golf tarjoaa liikunnallisten hyötyjen lisäksi. Siihen, mitä useimmat muut lajit eivät tarjoa ja tätäkin tärkeämpää, kenelle. Juuri nämä ovat niitä syitä, miksi kunnat voisivat pikkuhiljaa tulla mukaan golfkenttien rakennustalkoisiin – ei golfkenttien räjäytystalkoisiin, kuten Helsingissä trendi tuntuu olevan. (Vrt. Talin golfkentän muuttaminen asuinalueeksi)
Yhtenä upeimpana golfin hyötynä pidän sen sosiaalista puolta. Golfia pelataan neljän henkilön ryhmässä, mikä tarjoaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin vaikka joka kierroksella. Tutustuminen tapahtuu väkisinkin neljän-viiden tunnin kierroksen aikana. Sosiaalinen puoli on tärkeä erityisesti työelämänsä päättäneille eläkeläisille. Golfkierroksen aikana he saavat takuuvarmasti päivittäisen annoksensa sosiaalista kontaktia liikunta-annoksensa päälle. Pelin lisäksi golfklubien toimikunnat järjestävät kaikenlaista ohjelmaa ympärivuotisesti, johon kaikki seuran jäsenet kutsutaan. Näihin voi osallistua oman halunsa mukaan.
Edellä oleva argumentti pätee myös nuoriin. Nuorten syrjäytymisestä puhutaan yhteiskunnassa jatkuvasti. Golfharrastuksen parissa golfyhteisö pitää huolta omistaan, jolloin ainakin golfia pelaavat nuoret kokevat kuuluvuutta johonkin yhteisöön. Parasta tässä kaikessa on, ettei golf aseta vaatimuksia menestykselle. Jokainen voi harrastaa golfia omalla tasollaan omien aikataulujen mukaisesti. Harrastetoiminnassamme Tuusulassa on mukana kaikentasoisia lapsia ja nuoria. Erityisesti lapset, jotka eivät välitä fyysisestä lajista, ovat löytäneet golfista lajin itselleen. Lajin, jossa voivat olla ja edetä omalla tasollaan ja omaan tahtiin. Se, miten hyvä pelaaja on, ei golfissa ole merkityksellistä onnistumisen kokemiseen. Tämän mahdollistaa se, että golfissa kilpaileminen on mahdollista eri tasoisten kesken tasoituksen avulla. Missä muussa lajissa taitotasoltaan heikompi voi voittaa selvästi paremman? Nyt sellaista lajia ei tule mieleen, mutta Golfissa pystyy ja se on hienoa.
Golf on siinäkin mielessä erityinen laji, että jatkuvasti kehittyvien apuvälineiden myötä myös vammaiset voivat harrastaa golfia – muiden mukana. Viime kesänä kurssillani oli nainen, joka oli vammautunut onnettomuudessa. Hänen onnistumisensa, innostumisensa ja ilon kyyneleet green cardin-suorituksen jälkeen oli ilahduttavaa. Ensinnäkin, hän oli löytänyt itselleen harrastuksen, mikä auttaisi häntä kuntoutumisessa onnettomuuden jälkeen. Toiseksi, hän oli löytänyt harrastuksen, jota voisi harrastaa yhdessä miehensä kanssa. Se oli itselleni pysäyttävä hetki. Siinä hetkessä ymmärsin, miten upea laji golf on ja kuinka paljon annettavaa golfilla voisi olla yhä useammalle ihmiselle.
Yli 20-vuoden golfuran jälkeen, vasta viime kesänä havahduin todella miettimään golfin mielettömiä mahdollisuuksia. Tätä perustelen kaikilla edellä mainituilla asioilla. Kuinka monta liikunnallisesti passiivista nuorta tai erakoituvaa vanhusta Suomessa on, joiden elämänlaatu voisi parantua golfin myötä? Hellyyttävintä on muuten nähdä, kun yli 80-vuotias ja juuri green cardin suorittanut 7-vuotias pelaavat samassa ryhmässä. Jälleen kerran – missä muussa lajissa…
Edellä mainittuihin seikkoihin vedoten totean, että golf sopii kaikille ja kaikkien tulisi voida harrastaa golfia. Vaikka aluksi vähättelin lajin eliittileimaa, niin pieni totuus siinä on, että golf on liian kallis harrastus isolle osalle suomalaisia. Näin se tulee myös olemaan niin kauan kuin golfkentät ovat yksityisten rahoittamia. Päästäksemme tästä oravanpyörästä, kunnat voisivat ottaa osaa golfkenttärakentamiseen entistä aktiivisemmin. Hyvä esimerkki tästä on Briteissä, jossa privaattikenttien rinnalla on kunnallisia kenttiä sulassa sovussa. Joku voi nyt sanoa, että tämä korostaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Ehkä niin, mutta ei niin paljon kuin se golfissa tällä hetkellä korostuu. Olisiko kuitenkin tärkeämpää avata golfin mahdollisuus useammalle kuin ylläpitää sen raja-aidat? Uskon ja väitän, että golfkentillä olisi korkeampi käyttöaste kuin esimerkiksi yleisurheilukentillä tänä päivänä on, joihin kunnat kyllä panostavat varojaan.
