Uskoisin, että lähes kaikki golffarit ovat joskus kuulleet ohjeen: ”Pidä katse pallossa” tai ”pidä pää paikallaan”. Toisille tämä ohje soveltuu mainiosti, mutta ei kaikille. Ohjeessa on paljon hyvää ja sen tausta-ajatus on oikea. Sanonnan takana on tasapainon ja vartalon kulmien ylläpitäminen lyönnin aikana, mikä on mainio lähtökohta hyvälle svingille. Koska kehomme liikkuvat hyvin eri tavoin ja jokaisella meistä on erilaiset liikkuvuudet, toisille pään myötäilevästä liikkeestä swingin aikana olisi enemmän hyötyä kuin haittaa. Toisin sanoen, pään liikkuminen on parempi paha kuin mitä se saattaa tehdä lyönnille.
Koska kehomme liikkuvat hyvin eritavoin ja jokaisella meistä on erilaiset liikkuvuudet, toisille pään myötäilevästä liikkeestä olisi lyönnissä enemmän hyötyä kuin haittaa.
Taaksevienti
Taakseviennissä pidän yhtenä tärkeimmistä asioista vartalonkiertoa. Hyvän kierron avulla lyönti on toistettava ja siihen saadaan voimaa kehosta. Käsillä on toki mahdollista saada vauhtia mailaan vartaloa enemmän, mutta toistettavuus kärsii. Haasteena on se, että käsissä on useita niveliä ja siten useita liikesuuntia, joiden kontrollointi ilman kehon tuomaa tukea on haastavaa. Käsien liikkeiden hallinta on hyvin hienovaraista ja ilman vartalolla tehtyä ”perusliikettä” hyvin ailahtelevaa.
Vartalon ja erityisesti hartioiden / rintarangan kierto on oman opetukseni peruspilari svingissä. Se, miten tämä liittyy palloon katsomiseen tulee tässä: Jos pelaajalla on kireyttä kaularangassa, estää se rintarankaa kiertymästä. Tällaisen pelaajan olisikin hyvä antaa pään myötäillä vartalon liikettä.
Tällaisesta liikkeestä hyvänä esimerkkinä on kaikkien aikojen parhaimpiin (ellei paras) golfareihin kuuluva Jack Nicklaus, jonka pää liikkuu taakseviennissä sivuttain, hieman ylös ja jopa hieman kallistuu taakseviennin aikana.
Jos pelaajalla on kireyttä kaularangassa, estää se rintarankaa kiertymästä.
Tässä kuva Jack Nicklauksen svingistä, jossa pään myötäilevä liike taakseviennissä näkyy selvästi.
Läpimeno
Välillä opetukseeni tulee pelaajia, jotka noudattavat "pää-paikallaan" -periaatetta aivan liian kirjaimellisesti vielä osuman jälkeenkin, mikä johtaa huonoihin lyönteihin. Pään pitäminen alhaalla läpimenossa aiheuttaa sen, että vartalo ei pääse kääntymään osuman läpi ja ainoa mikä tämän jälkeen on edes mahdollista liikkua, ovat kädet. Seurauksena on isoja eroja osuman puhtaudessa - tehon puutteesta puhumattakaan.
Tällaisen asiakkaan kohdatessani yllytän heitä katsomaan kohteeseen jo ennen osumaa, jotta vartalo aktivoituisi luonnollisesti läpilyönnissä. Monet epäilevät aluksi lyönnin onnistumista ollenkaan kun ei saakaan katsoa palloa, mutta yllättyvät osumien puhtaudesta ja tehosta. Ja vartalon voiman tunteesta.
Pään kääntämisen kohteen suuntaan ei tarvitse olla pelkkä harjoite. Näin ovat tehneet useat loistavat pelaajat läpi peliuransa, kuten maailman parhaimpana naispelaajana tunnettu Annika Sörenstam ja nykyään Henrik Stenson.
Tällä videolla nähdään miten Henrik Stenson kääntää katseensa kohteeseen jo ennen osumaa
Yksinkertaistettuna kannustan noudattamaan seuraavia periaatteita:
1. Anna niskan ja kaularangan olla alkuasennossa ja lyönnissä rentona ja anna pään reagoida kehon liikkeisiin taakseviennissä. Tärkeää on, että käännyt vartalosta taakse.
2. Keskity läpimenossa vartalon kiertoon ja anna katseen tarvittaessa reagoida kääntymällä kohteeseen jo ennen osumaa.
Tässä vinkit videolla ja hieman lisääkin: